Seuran historia

 


TÄSTÄ SE KAIKKI ALKOI

Pentti Seppänen

1980-luvulla alkoivat kainuulaiset suvut kokoontua ja perustella sukuseuroja. Lehdissä kirjoitettiin, että ihmiset etsivät juuriaan. Kainuulaisessa elämässä oli tapahtunut suuria muutoksia 1960 ja 1970-luivuilla. Oli paketoitu peltoja, muutettu kotiseudulta toimeentulon perässä Ouluun, Etelä-Suomeen jopa Ruotsiin asti. Ei ihme, että oltiin henkisesti vähän eksyksissä ja haluttiin tutkia omaa alkuperää, juuria kuten sanottiin.
Moilaset olivat liikkeellä jo 1978 heinäkuussa. Kiannan Kuuselan Jannen tyttäret Martta Merenluoto ja Elvi Moilanen sekä heidän poikansa serkukset Raimo Merenluoto ja Olavi Moilanen olivat päättäneet, että sukua pitäisi saada koolle. Olin silloin Kiannan koulun johtaja ja Tyynelän Elvi soitti kesällä, että voisivatko Moilaset kokoontua koululla, olethan sinäkin Moilasia. Minä tietysti lupasin tilat ja esitin, että Kiannan Maa- ja kotitalousnaiset voisivat hoitaa tarjoilun.
15.7. kokoontuikin koulullemme n. 100 Moilasta etsimään juuriaan. Vanhin osallistuja oli Huutolan vanhaisäntä 88-vuotias Lauri Moilanen ja nuorin Joutsenosta saapunut Pirkko ja Kauko Moilasen 7 kuukauden ikäinen Paula Elina. Hänhän on tällä hetkellä jo n. 36 vuotias. Hän ei taida muistaa tapausta. Tilaisuudessa oli myös Ylä-Kainuu-lehden toimittaja, joka teki lehteen näyttävän jutun. Olihan tilaisuus Suomussalmella ainutlaatuinen. Raimo Merenluoto oli kiinnittänyt salin ja luokan seinille suurikokoisia sukupuutauluja, johon oli valmiiksi merkitty Kiannanniemen Moilasia valtionpäivämies Simo (Simuna) Moilasesta lähtien. Osanottajat saivat omat pohjapaperinsa, joihin he saivat tehdä omat sukupuunsa. Tunnelma oli innostunut ja lämmin kuten sukulaisten tilaisuuksissa tulee ollakin.

Olavi Moilanen piti tilaisuudessa esitelmän Jorma Keräsen tutkimuksiin perustuen Kainuun asuttamisesta. Eräs kokouksen vanhimmista osanottajista piti tärkeänä, että ihmiset sukuaan tutkimalla pääsevät tarkastelemaan elämää taaksepäin. Näin selviää, miten on tultu tähän tilanteeseen, jossa elämme ja opitaan arvostamaan esi-isien työtä. Jaakko Heikki Moilanen Suomussalmen Nivanvaaralta oli lähettänyt tilaisuuteen kirjeen, jossa hän kertoi Yli-Näljängällä olleen Moilasia ainakin 200 vuoden ajan.

1978 kesän tilaisuudessa väläytettiin jo mahdollisuutta perustaa Moilasten sukuseura. a. Sitä ja seuraavaa kokousta kolmen vuoden päässä valmistelemaan valittiin toimikunta, johon tulivat insinööri Raimo Merenluoto, rehtori Olavi Moilanen ja opettaja Pentti Seppänen. 1981 Moilaset kokoontuivat Suomussalmen kirkossa. Seurakuntasalissa pidetyssä tilaisuudessa päätettiin suurella enemmistöllä perustaa Moilasille sukuseura. Sukuseuran perustavaa kokousta valmistelemaan valittiin edellä mainittu toimikunta. Raimo Merenluodolle ja Pentti Seppäselle annettiin tehtäväksi valmistella sukuseuralle säännöt. 28.7. 1984 sukuseuran perustamiskokous pidettiin Kiannan koululla. Seuran nimeksi hyväksyttiin Sukuseura Moilaset, seuran perustamisasiakirja allekirjoitettiin, hyväksyttiin säännöt ja valittiin yhdistykselle hallitus. Peustamisasiakirja ja säännöt lähetetiin yhdistysrekisteri-viranomaisille. Uusi sukuseura merkittiin rekisteriin 12.8.1985.
Sääntöjen mukaan yhdistyksen hallituksen muodosti kuusi jäsentä, jotka keskuudestaan vuosittain valitsivat puheenjohtajan eli sukuseuran esimiehen. Ensimmäinen esimies oli Kiannanniemen Junnulan ent. Keinälän isäntä, kauppias Urho Moilanen. Muut hallituksen jäsenet olivat Eeva Seppänen Suomussalmen kirkolta, Kauko-Pekka Moilanen Kajaanista, Raimo Merenluoto Kaarinasta, Olavi Moilanen ja Pentti Seppänen, joka valittiin sihteerirahastonhoitajaksi.
Ensimmäisinä vuosina pidettiin vuosittain yhdistyksen sääntöjenmukainen vuosikokous, johon kuului sukuseuratoimintaan liittyviä luentoja ja ohjelmaa. Laajempi sukutapaaminen sovittiin pidettäväksi joka kolmas vuosi, mutta siitä aika pian siirryttiin vuosittaiseen kaksipäiväiseen sukutapahtumaan eli vuodesta 1992 lähtien.

TOIMINNAN VIRSTANPYLVÄÄT

Sukututkimus käynnistyy
Ensimmäisessä varsinaisessa vuosikokouksessa Kiannanniemellä vuonna 1985 päätimme aloittaa Moilas-suvusta tutkimustoiminnan. Meillä ei kuitenkaan siinä vaiheessa ollut tietoa esim. sopivista sukututkijoista.
Meillä kävi kuitenkin hyvä tuuri. Vuoden 1986 vuosikokouksessa Kajaanissa esiintyi yleisön joukosta metsänhoitaja Mikko Moilanen, joka kertoi harrastavansa sukututkimusta ja on selvittänyt myös jonkin verran Moilas-sukua. Niinpä Mikon kanssa keskusteltuamme päätimme hallituksessa pitää seuraavana vuonna Kainuun Opistolla sukututkimusseminaari. Meitä Moilasia kokoontui n. kymmenen henkeä kesällä 1987 perehtymään Mikko Moilasen johdolla sukututkimukseen. Seminaarin päätteeksi pidimme kaksipäiväisen sukutapaamisen opistolla. Lauantai-iltana pidimme sanan ja sävelen illan. Siellä esiintyivät Aino-Heleena Mäntylä ja Saara-Liisa Sirniö. Aino-Heleena lauloi Kajaanin srk.n kanttori Erkki Tynin säestyksellä ja Saara-Liisa Sirniö lausui. Näiden lahjakkaiden naisten esiintymisistä olemme saaneet nauttia vuosien varrella useinkin. Aino-Heleena lauloi viimeksi kesällä 2012 Paltamon kirkossa.

LOGO JA MUISTOMERKKI

Kesällä 1989 pidimme vuosikokousta Suomussalmen Ämmänsaaren seurakuntasalissa.
Toimintasuunnitelmaan hallitus oli ehdottanut suvun tunnuksen aikaansaamista. Tässäkin kokouksessa saatiin tutustua uuteen jäseneen. Kun asiakohdasta aloitettiin keskustelu, niin puhumaan nousi pitkä nuorimies, joka kertoi olevansa Hyrynsalmen Moilasia ja olevansa koulutukseltaan arkkitehti. Ei tarvinnut häntä kauan houkutella, kun hän jo lupasi valmistella ehdotuksia suvun tunnukseksi. Samassa kokouksessa silloinen esimiehemme Kajaanin elinkeinosihteeri esitti myös suvun muistomerkin tekemistä Puolangalle. Senkin suunnittelijaksi valitsimme Raimo Moilasen.
Logo- ja muistomerkkisuunnitelma valmistuivat syksyn aikana ja hallitus hyväksyi ne. Muistomerkkihanke toteutettiin vuoden 1990 kesällä. Muistomerkin valmistaminen annettiin ristijärvelaiselle Kiviveistämö Kemppaiselle, jolla oli sopivaa kiveä louhimossaan Puolangan Törmänmäessä. Muistomerkin paikaksi valitsimme Puolangan kirkonkylällä vanhan jyvämakasiinin ja Puolankajärven välisen alueen. Sekä Puolangan seurakunta että kunta antoivat meille luvan pystyttää muistomerkki kyseiselle paikalle. Muistomerkin jalustan valoimme talkoilla ja yrittäjä toimitti sahatun ja muotoillun muistomerkin jalustalle.
Hyvissä ajoin valmistuneen muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin kesällä 1990 sukujuhlan yhteydessä. Hankkimaamme laattaan oli kirjoitettu Mikko Moilasen laatima teksti:

-Kimaltavan veden ääreen saapui kulkija,/vaaralle kasken kaatoi./Uskoen kynti, toivoen kylvi,/tähkäpäille karun korpimaan kohotti.

SUKUKIRJAT KASKIMAILTA KANSAKSI JA KAINUUN MOILASKANSA

Seuraava edellistä vaativampi projektimme oli sukukirjan tekeminen. Vuoden 1991 vuosikokouksessa päätettiin toimintasuunnitelmaan ottaa sukukirjan valmistaminen.
Silloin tiedettiin jo, ettei hanke ole yhdessä vuodessa toteutettu.
Hallitus ryhtyi hanketta valmistelemaan. Meillä kävi tässäkin asiassa hyvä tuuri. Hallitukseen olimme valinneet Jorma Moilasen Oulusta. Hän oli entinen kirjapainon johtaja, joten hallituksella oli ammattitaitoinen ihminen ohjaamaan sukukirjaprojektia. Mikko Moilanen aloitti 1992 hallituksen puheenjohtajana. Hän otti vastuun sukukirjan toimittamisesta. Sukukirjan rakenteeksi määriteltiin tulevaksi sukutaulut, ja historiatietoa Kainuun Moilasista sekä perinne- että tarinajuttuja. Tuleva kirja rajattiin kertomaan Kainuun Moilasista 1600 – 1800 luvuilla. Kirja valmistui, niin että Mikko Moilanen voi päivätä kirjan esipuheen Muhoksella 2.heinäkuuta 1994. Kilpailutuksen jälkeen kirjan painamisen sai Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylästä. Päällyskannen suunnitteli Raimo Moilanen. Kirja valmistui 1994. Suoritimme ennakkomyynnin, joka onnistui niin hyvin, että sillä pystyimme maksamaan koko hankkeen. Sukuseura saa olla kiitollinen, että Mikko Moilanen jaksoi työnsä, suotutkijana, ohella kirjoittaa sukukirjan, joka vuoden 1994 julkaistujen sukukirjojen joukossa sai kunniamaininnan. Kaskimailta kansaksi ensimmäinen painos oli 600 kpl, jotka myytiin 1995 alkupuolelle mennessä, joten teoksesta saimme ottaa toisen painoksen jo samana vuonna. Toisen painoksen määrä oli 500 kirjaa. Kaksi vuotta sitten kirja oli loppuun myyty. Kysyntä on ollut sen jälkeen kuitenkin niin pientä, että taloudellisesti kolmannen painoksen ottaminen ei ole ollut kannattavaa. Kaskimailta kirjan kantaisäksi valittiin Antti Moilanen, joka saapui uudisraivaajana silloiseen Oulujärven pitäjään vuonna 1599 ja muutti sieltä Puolanka- järven rannalle.
Suoritetussa arvioinnissa Kaskimailta kansaksi-kirjamme ansioiksi mainittiin kirjan tutkimuksellisen osuuden ohella kerronnallinen elävyys, joita tarinoiden ja henkilöhistorian avulla oli teokseen liitetty.

Pian ensimmäisen sukukirjan ilmestymisen jälkeen hallituksessa todettiin, että vielä tarvitaan toinenkin kirja, johon materiaalin kerääminen tapahtui 1996-1997 sukuseuran järjestämällä sukuperinteen keruukilpailulla. Kilpailu tuotti suuren määrän muistelmia, tarinoita, perhe-esittelyjä ja valokuvia. Perinteen ja kansanelämän kuvausten lisäksi kirjaan otettiin sukutauluosa, jossa perhetaulujen avulla esitellään Moilassuvun eri haaroja lähes nykyaikaan asti. Tämänkin kirjan toimitti Mikko Moilanen. Palkkasimme myös Oulusta nuoren opiskelijan valmistamaan sukutaulut suvun jäsenten ja PohjoisPohjamaan maakunta-arkiston aineistojen avulla. Mikko Moilanen ja hallitus yhdessä pohdittuaan antoivat toiselle sukukirjalle nimeksi: Kainuun Moilaskansa- Kotoiset kunnaat vieraat veräjät. Esipuheen tähän kirjaan Mikko kirjoitti Uuden Kalevalan 150vuotispäivänä 1999. Tämäkin kirja painettiin Gummeruksen kirjapainossa Jyväskylässä. Painos oli 800 kappaletta.

SUVUN LEHTI, Sukusanomat

1990 luvun alkuvuosina huomattiin tarve tiedottaa kasvavalle jäsenistölle enemmän sukuseuran toiminnasta, kuin vain sukutapahtumissa ja vuosikokouksissa asioita kerrottiin. Ajatus oli myös saada jäsenistöltä juttuja, tarinoita ja ajatuksia kaikkien yhteiseen käyttöön. Niinpä hallitus päätti ryhtyä julkaisemaan sukulehteä.
Päätimme antaa lehdelle nimen MOILASET sukusanomat. Ensimmäinen numero lehteä ilmestyi 1993 ja sen jälkeen kahdenkymmenen vuoden aikana lähes poikkeuksetta kaksi numeroa vuodessa. Lehden vastaavana toimittajana on koko ajan toiminut Raimo Moilanen. Lehdestä on muodostunut tärkeä yhteydenpitovälinen sukuseuran hallituksen ja jäsenten välille, kuten oli tarkoituskin. Vuonna 1912 todettiin kuitenkin, että kahden paperisen lehden toimittaminen ja lähettäminen käy seuralle taloudellisesti liian raskaaksi. Niinpä vuonna 2013 toinen lehti julkaistiin ns. verkkolehtenä suvun kotisivuilla.

RETKET ULKOMAILLE

Sukuseura on järjestänyt useita matkoja naapurimaihin ja paikkoihin siellä, jotka jotenkin liittyvät Moilasiin.
Ensimmäisen matkan teimme Pohjois-Norjaan Raisin kuntaan. Siellä asuu huomattava määrä niiden Moilasten jälkeläisiä, jotka muuttivat 1800- luvun lopulla Kainuusta Jäämeren rannoille hankkimaan elantoa kalastuksella. Kymmenvuotisjuhlissamme kesällä 1994 Puolangalla oli vierainamme lähes 50 Raisin suomalaista ja he kutsuivat meidät silloin vastavierailulle. Se toteutettiin kesällä 1997. Matka sinne atimoimaan oli muistorikas. Vähän ennen puoltayötä auringon paistaessa vastaanottajamme tarjosivat meille illallisen ja järjestäydyimme ryhmäkuvaan Sappen leirikeskuksessa, jossa yövyimme. Seuraava päivä oli ohjelmaltaan rikas. Saimme tutustua seudun historiaan ja Rogmon-veljesten rakentamaan rukoushuoneeseen, jonka katon harjalle Håkon lupasi paikan lahjoittamallemme Moilaslogolla varustetulle tuuliviirille. Paluumatkalla yövyimme Olostunturilla ja ruokailimme Tervolan Kätkävaaralla jäsenemme Veli-Matti Moilasen lomakylässä. Jo saman vuoden syksyllä jäseniämme kävi puheenjohtajamme Jorma Moilasen johdolla Vienan-Karjalan kierroksen.

Kesällä 2002 suuntasimme matkan Tukholmaan valtiopäivämies Simuna Moilasen jalanjäljissä. Laivalla pidimme sukuseuran vuosikokouksen, jonka yhteydessä Mikko Moilanen piti esitelmän Simuna Moilasesta. Aamupäivällä pienen kiertoajelun yhteydessä kävimme suomalaisten 1600- ja 1700 luvuilla haudattujen muistokiven äärellä. Samalle alueelle myös Simuna lienee haudattu 1765.
Loppupäivän olimme Tukholman suomalaisen seurakunnan vieraana. Monta kokemusta rikkaampina astuimme illalla laivaan ja lähdimme kotimatkalle.

Kesällä 2008 retki suuntautui Laatokan Karjalaan: Sortavalaan ja Valamon luostariin. Saimme ihailla suomalaisten arkkitehtien suunnittelemia kauniita rakennuksia: Sortavan seminaari, poika- ja tyttölyseoita, seurahuonetta, jossa pidimme vuosikokouksen ja ruokailimme. Valitettavasti em. upeat rakennukset on päästetty rappeutumaan. Sen sijaan Valamon saarella saimme nähdä taidokkaasti entisöityjä vanhan luostarintiloja. Paluumatka Sortavasta Joensuuhun jäi varmasti jokaisen mieleen, kun köröttelimme hiljaista vauhtia, koska linja-auto pystyi kaasuongelman vuoksi ajamaan vain ykkösvaihteella.

Toistaiseksi viimeinen ulkomaanmatka tehtiin kesällä 2013, kun kiersimme Kuittijärvet Kostamuksen, Vuokkiniemen, Vuonisen, Kalevalan ja Jyskyjärven kautta.
Vuokkiniemeläiset tarjosivat meille kylätalossaan kahvit ja esittelivät museotaan.
KisKis-kukkuloilla venäläisellä muistomerkillä lauloimme Eldankajärven jää. Kostamuksessa olimme kaksi yötä ja välisen päivän käytimme kylän perinpohjaiseen tutustumiseen. Matkalla Jyskyjärvelle muistelimme Suomussalmen siviilisotavankien kohtaloa lähellä sijainneella Kistismän vankileirillä, jossa on ollut mm.yhdeksän Moilasta.
Jyskyjärvellä majoituimme yksityiskoteihin, saunoimme ja seurasimme
Jyskyjärveläisten naisten fokloreyhtyeen esityksiä. Kauniissa kesäillassa saimme ihailla kaunista Vienalaista kylää.

TALOUS

Ennen sukuseuran perustamista 1984 raha kerättiin kolehtina tapahtumiin osallistuneilta. Pentti Seppänen hoiteli niillä varoilla saapuneet laskut. Yhdistyksen perustamisen jälkeen hallitus on vastannut taloudesta. Talous oli alkuvuosina varsin tiukka. Esimerkiksi hallituksen jäsenille ei pystytty aina maksamaan matkakorvauksia ja toimihenkilöt tekivät työnsä talkoo periaatteella. Ensimmäinen kymmenisen vuotta meni Niukkas-budjettien varoin. Sukutapahtumat hinnoiteltiin, niin ettei niistä tullut tappiota ja arpajaisten avulla saatiin jopa voitollisiksi. Hyviä arpajais- palkintoja olemme saaneet edullisesti hallituksemme jäsenen Reino Moilasen Vuokatin puu-yritykseltä. Näin hankituilla varoilla ja ainaisjäsenmaksun käyttöön oton avulla saimme rahoitetuksi muistomerkin Puolangalle. Hallitus investoi myyntituotteisiin. MoilasShopin tuotteita ovat olleet pinssit, solmioneulat, kortit ja sukukirjat. Sukukirjahankkeen tavoitteena oli mm. saada kirjoista myyntivoittoa. Hallitus on satsannut myös jäsenhankintaan. Enimmillään jäseniä oli 2002 yli 440 jäsentä, tällä hetkellä n. 280,ainaisjäseniä n. 110.
Olemme kaksi kertaa ostaneet osoiterekisteriviranomaiselta n. 2000 Moilas- nimisten henkilöiden osoitetiedot ja lähettäneet heille sukuseurasta kertovat kirjeet ja jäsenhakemuksen. Ensimmäinen markkinointikirje lähetettiin ennen Kaskimailta kansaksi kirjan ilmestymistä, jonka kautta saimme ennakkotilauksia niin paljon että kirjan kustannukset saatiin maksetuksi. Toinen kirje 1995 syksyllä. Toinen markkinointi kirje ei enää tuottanutkaan niin hyvää tulosta kuin ensimmäinen. Edellä mainittujen toimenpiteiden johdosta sukuseuran talous saatiin vahvalle pohjalle. Kun ylijäämiä alkoi kertyä, niitä sijoitettiin pankin parempituottoisille tileille kuin käyttelytilit. Yhdistys oli aluksi muutamia vuosia Sukuseurojen keskusliiton jäsenkin, mutta sen jäsenmaksu oli mielestämme liian korkea saatuihin palveluihin nähden.

HALLINTO

Ensimmäisten sääntöjen mukaan hallitukseen kuului puheenjohtaja ja viisi jäsentä, joista vuosittain oli kaksi erovuorossa. Hallitus valitsi vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan, jota kutsuttiin sukuseuran esimieheksi. Sääntöihin hyväksyttiin yhden jäsenkokouksen malli, jota kutsuttiin vuosikokoukseksi. 1995 jälkeen alettiin miettiä sääntöjen nykyaikaistamista. Erityisesti haluttiin vahvistaa puheenjohtajan asemaa. Vuoden 1997 vuosikokoukseen hallitus toikin muutetut säännöt, joissa vuosittain pidettävä vuosikokous valitsee sukuseuran puheenjohtajan ja kuusi hallituksen jäsentä, joista kolmannes on erovuorossa. Sääntömuutos hyväksyttiin ja rekisteröitiin. Hallitus on valinnut keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitaja 1998 asti, jonka jälkeen rahastonhoitaja on ollut hallituksen ulkopuolinen.

Hallitus on kokoontunut vuodessa 2 – 3 kertaa. Ensimmäinen kokous on ollut kevättalvella, jossa on hyväksytty edellisen vuoden tilit ja valmisteltu kesän sukutapahtumaa. Syksyllä on ollut kokous, jossa on keskusteltu ja linjattu sukuseuran tulevaa toimintaa. Usein on kokoonnuttu myös kesällä sukutapahtumapaikkalla varmistelemaan sitä, että tapahtuma sujuu hyvin.

Hallituksessa toimineet Puheenjohtajina:
Moilanen Urho Suomussalmi 1984 – 1987
Moilanen Kauko-Pekka Kajaani 1988 – 1991
Moilanen Mikko Muhos 1992 –1995
Moilanen Jorma Oulu 1996 – 2001
Moilanen Paavo Oulu 2002 – 2009
Savikko Kyllikki 2010 – 2017

Raimo Moilanen 2018 –

Sihteereinä: Helsinki 2010 –
Seppänen Pentti Suomussalmi 1984 – 1998
Kemppainen Raija 1999 – 2016

Ilona Soiniitty 2016 –

Rahastonhoitajina: Kajaani 1999 –
Seppänen Pentti

Jäseninä: Suomussalmi 1984 –
Seppänen Eeva Suomussalmi 1984 – 1995
Merenluoto Raimo Kaarina 1984 – 1995
Moilanen Olavi Paltamo 1984 – 1990
Moilanen Mikko Muhos 1988 –
Moilanen Kauko-Pekka Kajaani, Kinnula 1984 – 1987
Moilanen Sulo Puolanka 1989 – 1998
Sirniö Saara-Liisa Tornio 1991 – 1996
Moilanen Jorma Oulu 1992 – 1995
Moilanen Raimo Kajaani, Joensuu 1992 – lehden toimittaja,
1993 – ja kotisivuvastaava 2013-2017
Moilanen Paavo Espoo 1993 – 2007
Moilanen Reino Oulu 1996 – 1998
Moilanen Paavo-Sakari Kiiminki 1996 – 2009, kotisivuvastaava
Moilanen Reino Sotkamo 1996 –
Juntunen Eeva Hyrynsalmi 1997 – 1998
Moilanen Erkki Kajaani 1997 – 1998
Moilanen Pentti Varkaus 1997 – 1998
Savikko Kyllikki Helsinki 2003 – 2010
Moilanen Tauno Imatra 2008 – 2016
Moilanen Timo Oulu 2010 – 2018
Moilanen Kalevi Oulu 2010 – 2017

Moilanen Heikki Kajaani 2017 –

PALKITTUJA ANSIOMERKEIN, KUNNIAKIRJOIN JA MUUTOIN
Seppänen Eeva 7.7.1994
Seppänen Pentti 7.7.1994, 1.8.1999 ja 20.7.2014
Moilanen Mikko 7.7.1994, 20.7.2014
Moilanen Raimo 7.7.1994, 1.8.1999 ja 20.7.2014
Moilanen Kauko-Pekka 20.2.1997, 20.7.2014
Sirniö Saara-Liisa 1.8.1999
Moilanen Sulo 1.8.1999
Mäntylä Aino-Heleena 1.8.1999 ja 20.7.2014
Moilanen Jorma 20.7.2014
Moilanen Paavo, Oulu 20.7.2014
Kemppainen Raija 20.7.2014
Savikko Kyllikki 20.7.2014
Moilanen Paavo 20.7.2014
Moilanen Reino 20.7.2014

SUKUSEURAN STANDAARI LUOVUTETTU
Moilanen Raimo 7.7.1994
Moilanen Mikko 7.7.1994
Seppänen Pentti 7.7.1994
Seppänen Eeva 7.7.1994
Moilanen Kauko-Pekka 20.2.1997
Håkon Bergmo-Moilanen 27.6.1997

Risteilyllä Kiantajärvellä kesällä 2003.

1878 Ensimmäinen sukutapaaminen Suomussalmi, Kiannan koulu
1981 Sukutapaaminen Suomussalmi, kirkko
1984 Sukuseuran perustaminen Suomussalmi, Kiannan koulu
1985 Vuosikokous Suomussalmi, Kiannan koulu
1986 Vuosikokous Kajaani, Kauppaoppilaitos
1987 Sukutapaaminen ja vuosikokous Paltamo, Kainuun Opisto
1988 Vuosikokous Hyrynsalmi, kunnantalo
1989 Vuosikokous Suomussalmi, Ämmänsaari
1990 Sukujuhla, muistomerkin paljastus Puolanka, koulukeskus
1991 Vuosikokous, päätös sukukirjasta Suomussalmi, Lomakeskus
1992 Sukutapaaminen Oulu, Myllyojan seurak.keskus
1993 Vuosikokous Paltamo, Kainuun Opisto
1994 Sukutapaaminen 10-vuotisjuhla Puolanka, koulukeskus
1995 Sukutapaaminen Suomussalmi, Hossa
1996 Vuosikokous Kajaani, Käsi- ja taideteoll. oppil.
1997 Sukumatka Pohjois-Norjan Raisi Lappen lers.
1998 Vuosikokous Vaala, Manmansalo
1999 Sukutapaaminen Puolanka, Moilaset Kainuussa
400 vuotta, 15-vuotisjuhla, esitelmä prof. Alpo Räisänen
2000 Sukutapaaminen Oulu, Turkansaari ja kirjasto
2001 Sukutapaaminen Sotkamo, Vuokatti
2002 Sukumatka Tukholmaan, Simuna Moilanen

2003 Sukutapaaminen Suomussalmi, Raatteen tie, vanha kirkkosaari
2004 Sukutapaaminen, 20-vuotisjuhla Paltamo, Kainuun Opisto
2005 Sukutapaaminen Helsinki.  Helsinki maalta ja mereltä
2006 Sukutapaaminen Puolanka, Paljakka
2007 Sukutapaaminen Lappeenranta, Kasino, kanava
2008 Sukumatka Sortavala, Vanha Valamo
2009 Sukutapaaminen Oulujoen pappila, risteily joella
2010 Sukutapaaminen Rantasalmi, Järviseutu, risteily
2011 Sukutapaaminen Rovaniemi, kiertoajelu, risteily
2012 Sukutapaaminen Paltamo, Kainuun opisto, kiertoajelu Oulujärven rantamilla
2013 Sukumatka Vienan karjalan kierros
2014 Sukutapaaminen, 30-vuotisjuhla Suomussalmi, Kiertoajelu, jumalanpalvelus ja vuosikokous
2015 Sukutapaaminen Joensuu, kiertoajelu, vierailu Valamon luostariin. Sukukokous Ohvanan kulttuuritalolla.
2016 Sukutapaaminen Kuopio, kiertoajelu, iltaristeily Alavin viinitilalle. Sukukokous Hotelli Cumuluksessa.

2017 Sukutapaaminen Hossa, retket Värikalliolle ja Julma-Ölkylle. Sukukokous Hossan Eräkeskuksessa.

2018 Sukumatka Sortavalaan, Käkisalmeen ja Viipuriin. Sukukokous Hotelli Viipurissa.

LOPUKSI
Sukuseuran hallituksen jäsen, diplomi-insinööri Pentti Moilanen kirjoitti tunnelmistaan 14.2.1998 palattuaan Kajaanista hallituksen kokouksesta mm. seuraavasti:

Kuin vierii virta, aavikolla tuuli puhaltaa, / niin päivistäni tänään taas päivä katoaa. / Mut milloinkaan en murehtinut ole päivää kahta: / En päivää, joka jäi jo taa, en päivää tulevaa.